Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulonta. Näytä kaikki tekstit

3. toukokuuta 2017

Raidallinen neuletoppi avaralla pääntiellä



Kuten olet blogistani jo saattanut huomata, käsityöprojektini saavat alkunsa mitä erilaisimmista lähtökohdista. Ajatus tämän neuletopin tekoon syntyi, kun löysin lankalaatikostani korkkaamattoman, beigensävyisen Novitan Nalle-kerän. Vanha keräparka oli jo pitkään odottanut vuoroaan, ja nyt, kuin tilauksesta, minulla oli huutava tarve neuletyölle, jota voi vain neuloa sen enempää ajattelematta. Valitsin malliksi Novitan sileällä neuleella tehdyn neuletopin, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaan rentouttavaa ajanvietettä. Siitä vanha lanka saisi hyvän loppusijoituspaikan.



Yksi kerä Nallea ei riitä koko toppiin – lankaa oli siis ostettava lisää. Päätin hankkia ohjeen innoittamana raidallista lankaa, joka sopisi hyvin yksiin beigen Nalleni kanssa. Tiesin myös varsin hyvin, että tismalleen samansävyisestä, yksivärisestä langasta olisi turha edes haaveilla. Mutta, Nallen Taika-sarjasta löytyi sävy, joka sopi beigeni kanssa yhteen kuin keltainen väri voikukkaan! Kokonaisuutta katsoessa voisi melkein kuvitella, että toppi on neulottu yhdestä kerästä. Tarkempi silmäily kuitenkin paljastaa, että topissa vuorottelevat neljä kerrosta beigeä ja neljä kerrosta raidallista Taika-lankaa. Tätä värikikkailua lukuun ottamatta neuloin topin täysin ohjeen mukaan.


5. huhtikuuta 2017

Suunnittele tehdessäsi -sukat


Mieleni teki neuloa sukat, muttei etsiä malleja tai suunnitella sellaista itse. Suuntasin lankalaatikolleni inspiraatiota etsimään ja keräsin laatikosta löytämäni pikkumytyt valkoista, keltaista, ruskeaa ja oranssia lankaa. Näistä jämistä ei riittäisi kuin kuvioihin, mutta olihan minulle jäänyt neulomastani miesten tummanharmaasta villatakista yli 100g:n jämät! Tumma harmaa sitoisi muut värit kauniisti yhteen.



Päävärini oli siis harmaa, joten enköhän aloittaisi perinteisesti neulomalla sillä 2o 2n joustinneuletta. Kymmenen kerrosta tuntui hyvältä. Mutta mitä sen jälkeen? Olen äärimmäisen suunnitelmallinen ja harkitseva ja vaikka saatankin soveltaa ja poiketa käyttämistäni ohjeista tai tekemistäni suunnitelmista, ne ovat kuitenkin aina olemassa. Täytyyhän sitä nyt edes suurin piirtein tietää, mitä on tekemässä, eikö?

Nähtävästi ei. Kävi nimittäin ilmi, että ”suurin piirteiseen” riittää tieto halutusta tuotteesta ja käytettävissä olevasta materiaalista. Kaiken muun voi tehdä fiiliksen mukaan! Keltainen tuntui alkuun hyvältä, joten aloitetaanpa varovasti yhdellä raidalla. Haluan säilyttää kuviot kevyinä, joten niihin pitää saada rikkonaisuutta, jolloin yhdestä väristä ei muodostu liian suurta yhtenäistä pinta-alaa. Neulon siis joka toisen silmukan keltaisella ja joka toisen harmaalla. Yksi rivi tuntuu orvolta, joten teenpä sille kaverin, mutta ensin harmaata väliin. Sitten tarvittaisiin taas raitaa tasapainoksi. Alkaisi olla myös aika vaihtaa väriä. 

Etenin samalla ”mikä nyt tuntuisi hyvältä” -tekniikalla koko sukan loppuun asti. Matkan varrella pelkoni lopputuloksesta hellitti ja luottamukseni tekniikan toimimiseen kasvoi, kun varresta alkoi muotoutua tasapainoinen kokonaisuus. Loppuun vielä rauhallisen tyylikäs nauhakavennus (Neulo I ja III puikolta kunnes jäljellä on 3 silmukkaa. Neulo kaksi seuraavaa silmukkaa oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo II ja IV puikon alussa 1 o ja tee sen jälkeen ylivetokavennus. Neulo puikon loput silmukat normaalisti.) ja sukka on valmis!



Sukan eri tekovaiheissa minulla oli vaihtelevia mielikuvia siitä, miltä valmiit sukat tulisivat näyttämään. Mikään mielikuvista ei toteutunut. Joskus mieli ei vain halua noudattaa suunnitelmia.

14. maaliskuuta 2017

Huurteinen neulepusero



Aurinkoisten talvipäivien kunniaksi kaivoin lankalaatikostani aikanaan alennusmyynnistä ostamani Novitan Huurre -kerät. Ne olivat jo pitkään odottaneet inspiraatiota, joka tällä kertaa syntyi kimmeltävästä lumihangesta.

Lanka oli siis valmiina, mutta mistä malli? Tiesin haluavani neulepuseron, jota voisin käyttää arkena housujen ja hameiden kanssa. Lähdin etsimään ideoita Novitan ohjesivuilta. Salaa toivoin löytäväni mallin, jonka voisin toteuttaa sellaisenaan, jotta pääsisin nopeasti alkuun ja voisin neuloessa keskittyä vain neulomiseen enkä niinkään suunnitteluun ja laskemiseen. Kävi kuitenkin niin, että Novita tarjoaa varsin vähän ohjeita Huurre-langalleen, eikä mikään niistä miellyttänyt sen hetken ajatuksiani. Iskin silmäni kuitenkin vinoraidallisiin neulepuseroihin.

Raidalliset langat ja mallit tuottavat minulle monesti päänvaivaa. Pystyraita pidentää ja vaakaraita leventää, enkä minä kaipaa kumpaakaan. Mutta vinoraita - se rikkoo vartalon suorat linjat ja on siksi silmälle mielenkiintoisempi.

Yhdistelin puseroni kahdesta eri ohjeesta. Puro Batikista neulotun puseron muoto miellytti minua kokonaisuutena, mutta nappasin 7 veljestä langasta neulotun mallin tyköistuvat helma- ja hihansuuresorit, jotta saisin lopputulokseen enemmän asiallisuutta ja vähemmän rentoa roikkumista.



Näin valmistin puseron: 
Taka- ja etukappale: Loin 102s 4½ puikoille. Neuloin 7cm 1o1n resoria, jonka jälkeen jatkoin sileää neuletta ja aloitin ohjeen mukaiset lisäykset ja kavennukset. Kun haluttu kädentien korkeus on saavutettu, Novitan ohje kehottaa päättelemään silmukoita neljä kerrallaan, jotta yläreuna saadaan suoristettua. Päätellyt silmukat kuitenkin nostetaan takaisin puikoille seuraavassa työvaiheessa ja niillä jatketaan neulomista. Minusta tuntuu hassulta ensin päätellä silmukat ja sitten nostaa ne takaisin työhön, joten tein tämän kohdan omalla tyylilläni: tein vajaat kerrokset jättämällä jokaisella nurjalla kerroksella neljä viimeistä silmukkaa neulomatta. Siispä neulo kunnes jäljellä on neljä silmukkaa, käännä työ, tee langankierto ja neulo oikean puolen kerros normaalisti. Toista kunnes jätettäviä silmukoita on vähemmän kuin neljä. Kun aloitat aina oikein -neuloksen, neulo langankierto oikealla kerroksella oikein yhteen sitä edeltävän silmukan kanssa.
Hihat: Loin 45s 4½ puikoille ja neuloin 5cm 1o1n resoria. Lisäsin sen jälkeen 1s molemmissa reunoissa 3cm välein. Jatkoin 1o1n neulosta kunnes kappaleen korkeus oli 20cm. Neuloin sen jälkeen sileää ja tein loput lisäykset 2,5cm välein Novitan ohjeen mukaisesti.



PS. Hamstrasin alennusmyynnistä Huurre-lankaa kokonaista viisi kerää. Tähän neulepaitaan riittoisaa lankaan tarvittiin kuitenkin vain kaksi kerää! Sinulle on siis jatkossakin luvassa huurteisia tuotteita!

7. helmikuuta 2017

Miehen neuletakki shaalikauluksella


Tiedäthän, miten välillä on vain saatava neuloa? Ja vaikka sukat ovatkin mukavia touhuttavia, ne tulevat valmiiksi niin kamalan nopeasti. Välillä kaipaan neuletyötä, joka ei ole valmis hetkessä tai edes kahdessa. Silloin mielessäni alkavat pyöriä paidat ja takit. Saadakseni työstää paidan kappaleista vielä suurempia ja siten aikaa vievempiä, käännyn silloin tällöin mieheni puoleen ja kysyn, tarvitsisiko hän uutta villapaitaa. Vaikka molemmat tiedämme, että varmasti sitä ilmankin pärjäisi, hän tapaa vastata, että eiköhän tuonne sekaan vielä yksi mahdu. 

Tällä kertaa mielessämme oli tyylikäs ja asiallinen, ehkä hivenen vaarimainen ja paukkupakkasiinkin sopiva neuletakki. Takista saisi siis löytyä kuviointeja, muttei värejä, eikä lopputulos saisi olla säkkimäinen, vaikka väljyyttä pitääkin olla riittävästi alempia vaatekerroksia varten. Nämä kriteerit mielessäni suuntasin kirjastoon selailemaan Novitan ohjelehtiä. Tiedän Novitan ohjeiden löytyvän myös netistä, mutta nautin inspiraatiomatkoistani kirjastoon. Selailen mieluummin painettujen lehtien sivuja kuin nettisivuja ja ohjeetkin luen mieluummin paperilta kuin näytöltä.


Aina en löydä kirjastomatkoiltani etsimääni, mutta koskaan en ole joutunut palaamaan ”tyhjin mielin”. Tällä kertaa löysin kuitenkin ällistyttävän hyvin vaatimuksiamme vastaavan mallin. Kooksi valikoitui M miehen rinnanympäryksen perusteella. Noudatin valmista ohjetta uskollisesti kolmea seikkaa lukuun ottamatta: Ensinnäkin valitsin langaksi tumman harmaan Novitan Seitsemän veljestä. Toiseksi lisäsin hihoihin pituutta, jotta hihansuiden resorin saisi käännettyä kaksinkerroin. Kolmanneksi ompelin nappeihin tukinapit nurjalle puolelle, jotta ne kestäisivät paremmin pehmoisessa neuloksessa. Lopputulokseen on helppo olla tyytyväinen!



PS. En koskaan säilytä painavia neuleita, kuten tämä, henkarissa. Kuten ylimmistä kuvista voit nähdä, neulos venyy hartioiden kohdalta, koska se ei kestä takin painoa. Painavat neuleet säilyvät hyvänä laskottettuna.