Olipa kerran tyttö ja housut. Housut olivat rennot, mutta
asialliset; löysät, mutta istuvat; kevyet, mutta kestävät; eikä värissäkään
ollut mitään huomautettavaa. Toisin sanoen housut olivat täydelliset ja tekivät
tytön kovin iloiseksi. Housut olivat kuitenkin jo kovin vanhat. Tyttö oli
saanut ne käytettynä ja vaikka kesähousut saivatkin levätä kaapissa aina
talvikauden, ne olivat ahkerassa käytössä ja matkasivat tytön mukana jopa
ympäri Eurooppaa! Vähä vähältä kangas kului ja ohentui paikoista, joissa housut
ovat kovimmalla rasituksella: takapuolesta ja takareisistä. Tyttö kyllä tiesi,
mitä tuleman piti, muttei halunnut myöntää asiaa. Kunnes eräänä päivänä
vääjäämätön tapahtui ja perse repesi - kirjaimellisesti. Repeämä ei ollut ihan
pienimmästä päästä ja kangas repeämän ympärillä oli niin haurasta, että siitä
meni sormet läpi.
Tyttöä suretti, mutta eihän asia itkemällä korjaannu.
Jotain pitäisi tehdä, mutta housujen huomaamaton korjaaminen oli käytännössä
mahdotonta ja kaupasta vastaavanlaisten housujen löytäminen olisi sekin mahdotonta,
tai ainakin melkoinen urakka. Kaupasta tyttö löysi kuitenkin tummanruskeaa
pellavakangasta. Kotona hän piirsi mittojensa mukaisesti housunkaavat, joissa
hän pyrki parhaansa mukaan jäljittämään revenneiden housujen mallia.
Muutamaa saumaa myöhemmin tytöllä oli uudet housut,
joiden kanssa kelpaisi jatkaa maailman tutkimista!
Sen pituinen se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti